USKOAKO VAIKO EI, SIINÄPÄ PULMA

Uskoako luomiskertomukseen vaiko tiedemiesten evoluutioon, siinä vasta kinkkinen ongelma. Minulla on käsissäni kaksi uunituoretta teosta. Toista ei voita Turun sinappi eikä mummon muusi - 5.5 syntyi pikkuinen Oskar, jota tänään ensi kerran kävin katsomassa. Mummun toinen silmäterä, Eerik (2v.) on ollut yökylässä ja tämä vähän väsähtänyt mummu alkaa kohta onnellisena saunan lämmitykseen. Sitä kun on tullut tanssittua vaarin saarta ja mörköä piirissä ja loikittua kolmijalkaisena kettuna. Punttisalille ei tarvitse mennä, kun heiluu muutaman tunnin rokkimummona. Sitä ennen kuitenkin tästä toisesta uunituoreesta...

Lauri Karppinen, oululainen arkkitehti, on kirjoittanut teoksen nimeltä Kuin Piru Raamattua. Esipuheessa hän kirjoittaa näin: "Monet sanovat ehkä oikeutetusti, ettei kannata keskustella Raamatun yhdenkään erillisen tarinan totuusarvosta, riittää, että ymmärtää tuon kirjan todellisen kokonaisluonteen aikansa historian ja kansantarinoiden kokoelmana. Totta. Mutta kun on miljoonia heitä, joille se ei sitä ole. Heille se on ainoa alkutotuus koko maailmasta. Ja ovatko Koraanin lukijatkaan laajalti jo ymmärtäneet? Kyllä. Itsemurhapommittajat juoksevat tukka hulmuten väkijoukkoon, kun ainoa jumala niin käskee, ikivanhassa kirjassa.
Kun meillä ministerit, virkamiehet ja todistajat oikeudessa vannovat edelleen sormet Raamatulla tekevänsä oikein, puhuvansa totta ja vain totta, kannattaa perehtyä tarkemmin, minkä nimiin silloin vannotaan."
Tässä myös lyhyt ote ihan satunnaisotannalla eli siitä, mistä sattui kirja avautumaan. Ja se avautui kohdasta Uskontoja syntyy ja maailmanloppuja tulee, ole valmis -otsikon kohdalta. Sen alla lukee mm. näin: "Viimeisiä päiviä on ollut sen jälkeen useita, mutta niistä ei kait vielä ole yksikään toteutunut, koko maailmankaikkeutta koskevaa ei ole osunut ainuttakaan. Heinoslaisilla se oli Oulussa 1960-luvulla ja yli tuhannen prosentin varmuudella. Tulihan se - ja tädit lähtivät letti koipien välissä Turkuun hautomaan seuraavaa loppua. Ei, ei, se oli ainoa varma tieto ja ainutkertaisen viimeinen, Jumala sinun ilmoittamasi tieto. Nytkös sille joku hymyilee. Heinoset laskee taas... alleen ja eikun nutturaa kireämmälle. Arvaatko Jumala, että sen jälkeen on yksinomaan Ouluun rakennettu kokonainen yliopisto, tosin varmaan enteellisesti suolle, uusi teatteritalo, varmaan enteellisesti mereen, satama varmaan enteellisesti kuivalle maalle, viety torikahvilalaiva herkullisine munkkeineen enteellisesti kuivalta maalta hittoon, muotoiltu piispalle lumiveistokseen Jumalan kostona tosi isot tissit naispappeuden kunniaksi, kehitelty maailmaa yhdistävät kännykät, pystytetty Toripolliisi - ja yhdistetty sillalla Pikisaari mantereeseen, vaikka profeetat aikoinaan kielsivät sen jopa harjoitustyössäni, - kaksi miinus."
Täytyy sanoa, että Karppisen teosta voi kuvailla monin adjektiivein, mutta nauramatta sitä ei voi lukea eikä se missään nimessä sovi tiukkapipoille.
Kirjan lopussa oli lyhyt luku Graalin maljasta. Sen verran tiukkapipoinen olin kustantajana, että sen Karppisen graalin maljan kuvan otin pois. Hän kommentoi välittömästi, että jos ei se siellä saa olla, niin ota koko luku sitten pois. Minä otin, vaikka se olisi voinut jäädä sinne - ilman sitä kuvaa. Ette varmaan arvaa mikä se oli...
Siis viikon kuluttua ei kun tukka putkella kirjastoon tai verkkokauppaan ostoksille. Tästä kirjasta puhutaan vielä. Muistakaahan "omat" kirjailijani, että teillä on 35 % ale-oikeus toisten normaalihintaisista kirjoista, joten sitä etua kannattaa hyödyntää. (Tilaukset sähköpostiin, ei verkkokauppaan.)
Nyt siis saunaa lämmittämään. Hetken vielä ihailen 3250 grammaisen uuden teoksen kuvaa ruudulta. Ja mielessä soi Jukka Kuoppamäki, joka laulaa - pieni mies... Kuka muistaa?
Mukavaa ja oikein aurinkoista kevättä.

Eija