Viime vuotisen hissuttelun jälkeen Pienkustantajiin on tullut uutta puhtia, minkä ilolla otan vastaan. Harmittaa vain se, että täältä kaukaa pohjoisesta on vaikea toimia mukana. Tärkeää on kuitenkin olla jäsen ja saada näin tietoa kirja-alan tapahtumista.
Kannanotttoon kirjojen arvolisäveron noususta ei media ole juuri ottanut kantaa. Kansan Uutiset on nettiversiossaan kirjoittanut siitä näyttävästi, mutta kysymys kuuluu, onko kukaan huomannut Pienkustantajien tiedotteen saavan pienintäkään palstatilaa lehdissä? Itse en ole nähnyt mitään. Miksi Pienkustantajat ottavat kantaa veron nousuun, miksi eivät isommat kustantamot tee niin? Heillä olisi paljon enemmän vaikutusvaltaa. Prosentin korotus ei tunnu kai isojen lompakossa ja hyvin myyviin kirjoihin sekin nousu on helppo upottaa, mutta pienilevikkisiin se on vaikeampaa lisätä jälleen kerran. Hintamme kun ovat muutoinkin korkeammat kuin isoilla eikä yhtälöä tahdo ymmärtää kirjailijammekaan saati sitten ostava yleisö.(Mitä pienempi painos, sitä kalliimpi painohinta+ muut kulut kirjaa kohden.)
Yhdistyksen puheenjohtaja kirjoittaa tomerasti:"Hallituksen muodostamisen jälkeen käymme sekä kulttuuri- että valtiovarainministerin kimppuun, keitä he sitten ovatkin. Tavoitteena on kertakaikkiaan puristaa esiin totuus: onko valtiovalta kiinnostunut kirjallisuuspolitiikkaansa kehittämisestä vai ei. Nyt katsotaan kortit ja sillä siisti." Jään mielenkiinnolla odottamaan...
Pienkustantajien yhteinen nettikauppakin tulee uusiutumaan kesäkuun alusta ja sitä alkaa pyörittää Kustannustaito puolestamme. Näin asiakkaat voivat tilata kirjoja joko kustantajan omasta verkkokaupasta tai Kirjapuodista (www.kirjapuoti.fi), joten kirjailijankin on helppo ohjata omat lukijansa ostamaan jommasta kummasta kanavasta. Tämä myös helpottaa toimintaa. Uskomme vahvasti, että tämä tulee myös lisäämään asiakaskuntaa (sormet ristiin!).
Myös yhdistys tulee uusimaan kotisivunsa ajanmukaiseksi, jonka senkin uskon vaikuttavan positiivisesti.
Joten uutta on luvassa kevään korvalla. Toivottavasti kaikki tämä vaivannäkö tuottaa tulosta, jotta puuhakas hallituksemme saa vastinetta ponnisteluilleen.
Meillä kevään kirjat on jo tehty, pari viimeisintä odottaa painossa vuoroaan. Lastenkirjoissa tapahtui iloinen yllätys, sillä hyvä kun ehdimme ensimmäisen painoksen saada varastoon, se olikin jo myyty. Toista odotellaan tulevaksi. Kyseessä on Saara Heikkisen Tavallista taiteellisempi hevonen. Hänen julkaistamitilaisuutensakin oli mukava, piti oikein nieleskellä, kun pikkutyttö lausui ujosti kirjasta opettelemansa runon ja Saara esitti yhden saduistaan ja eläytyi sen kertomiseen niin, että me vanhatkin kuuntelimme häntä silmät loistaen. Tuli lapsuusajan kunnon sadut mieleen. Kiitos Saara!
Kesäkuussa ilmestyy Armi Toivolan Silmät. Se kirja on myös vienyt sydämeni. Hän käsittelee romaanissaan montaakin vaikeaa aihetta, perhettä, jossa on kehitysvammainen poika ja äiti on työpaikkakiusattu, joka yrittää selvitä parhaansa mukaan. Poika aiheuttaa yllätyksiä yrittäessään toimia itsenäisesti, vanhemmat venyvät työnsä ja kodin välillä joskus soikeiksi. Kehitysvammaisen lapsen hyväuskoisuus saa jopa dramaattisia piirteitä eikä kirjasta puutu jännitystäkään. Kiusattuna olemisesta tulee mieleen, että toivottavasti kirjailija itse ei ole ollut se työpaikkakiusattu... Tämä kirja kannattaa ehdottomasti lukea.
Kripo-sarjamme saa uutta puhtia Unto Kettusen kirjasta Rikolliset menevät ansaan. Lisää sydäntäraastavia kokemuksia voi lukea Heidi Tujusen tositarinasta "Kyllä minä sinua rakasta", jossa hän kertoo vastasyntyneiden kaksosten eloonjäämiskamppailusta. Kirjan on kuvittanut hänen miehensä herkillä lyijykynäpiirroksilla. Huumoria ja aivan erilaista genreä edustaa Petri Sauvolan Naurava ryöstäjä. Kirjaa lukiessa oli ihan pakko työntää sen ensimmäinen editointi miespuoliselle ihmiselle ja suuret kiitokset siitä annettakoon Pynnösen Aarnelle. Minulla olisi punakynä viuhunut liikaa, mutta uskoin Aarnen osaavan siivota alatyylin termeistä kirjaa ilman, että se menettää sen huikean huumorin. Vasta sen jälkeen ryhdyin itse työhön ja siinäkin katsoin parhaaksi olla kovin puuttumatta kirjailijan kynänjälkeen, koska se ei olisi ollut ollenkaan sama kirja sen jälkeen. Välillä piti nauraa niin, että vesi roiskui silmistä. Tätä on ollut todella hauska tehdä!
Lisää tulevista kirjoistamme myöhemmin.
Minna Mirha on pannut omalla sarallaan tuulemaan, ja kirja, ja hän itsekin on saanut vallan tavattomasti julkisuutta. Nyt pitää toivoa, että tämä julkisuus myös myy. Nyt täytyy vain odotella, nappaako lukija kirjan mukaansa ja mitä sitten tapahtuu.
Minä lähden tästä Jaakko Selinin mukana maailmalle. Mukavaa lauantaiehtoota kaikille.
Eija
lauantai 16. huhtikuuta 2011
sunnuntai 3. huhtikuuta 2011
KEVÄTVÄSYMYSTÄ
Harmaa ja sateinen sunnuntai, leuat loksuu, kun haukotuttaa. Aherran kirjanpitomappien parissa, pitää saada kirjatilien kirjaukset kasaan, jotta kirjailijat, joille tilitettävää on kertynyt, saavat rahansa.
Hosujia on silläkin saralla, perjantaina jo kyseltiin rahoja. Valitettavasti kysyjälle, joka on kovasti hiljaiseloa viettänyt, ei ole tilitystä. Edellisen jakson jälkeen on mennyt vain yksi kirja ja sekin alehintaan. Samainen taho uteli ponnekkaasti, joko olen käännättänyt kirjan - ihan mille kielelle tahansa, jotta pää saadaan auki. Voi hyvät hyssykät. Jo pelkästään näytetekstin käännättäminen ammattimaisella kääntäjällä maksaa aika lailla rahaa. Eikä minulla ole kontakteja, kenelle myisin käännöksen. Pitäisi vääntäytyä messuille ulkomaille, jotta kirjat löytäisivät ostajan. En yhtään epäile, etteikö meiltäkin joku kirja myytäisi esim. jollakin Europpan tai Pohjoismaiden kulttuurituella jonnekin. Mutta kun minulla ei ole tietotaitoa kirjojen vientiin, niin en jaksa uhrata niille kauheasti aikaa. Ruotsin kanavia olen vähän penkonut, mutta enpä ole päässyt puusta pitkään.
Jos joku haluaa myydä kirjansa ulkomaille, se täytyy tehdä itse. Itse on hankittava mallitekstin (yleensä n. 20 liuskaa)kääntäjä ja sitten koetettava tuon käännöksen avulla myydä kirja. Taisin tästä jo jossain blogissa kirjoitella enkä ole edelleenkään hullua hurskaampi. Minullakin on vuorokaudessa 24 tuntia, joista olen ihan väkisin yrittänyt nukkua enemmän kuin kuusi, sillä minun pääni ei pelaa kuin puolella teholla jos uni jää alle 8 tunnin. Ja se on jäänyt, sillä stressaantuneena en pysty nukahtamaan ja heräilen sitten pitkin aamuyötä. Tällä hetkellä ainoa ajatus päässäni on päästä Espanjaan pakoon. Enhän minä siellä työttömänä ole, mutta työnteko samalla lailla on mahdotonta, vaikka läppärin sinne vienkin. Minullahan ei ole siellä esim. nettiyhteyttä muualla kuin nettibaarissa.
Kolme päivää on mennyt, että koirani ovat ulkoilleet jonkun muun kanssa,kun en yksinkertaisesti ole jaksanut suksia metsään tai edes ajatella käveleväni niiden kanssa niin paljon kuin ne liikuntaa tarvitsevat.
Tänään kävin Prismassa hankkimassa kakuntekotarvikkeita. Huomenillalla on Kemiläisten Prosaistien kokous, jossa fiilataan yhteinen kesäjatkiksemme julkaisukuntoon. Koetan muistaa antaa teille linkin sitten kun sen aika on, josta sitä voi sitten seurata.
Pitkin tämän vuoden alkua työnteko on tuntunut tervanjuonnilta; työtä on ollut liikaa, kirjojen kate vain pienenee kustannusten noustessa, mutta hintojakaan ei voi oikein hinata ylöspäin. Alan olla kovasti e-kirjojen puolella, jossa pienellä kustannuksella saadaan aikaiseksi kirja. Alan myös kovasti puolustaa Kirjavälityksen kirja kerrallaan-toimintaa. Ei tule turhia painoksia varastoon, ei edes sitä yhtä kappaletta. Kun ei "hukkapaloja" tule, ei niitä tarvitse huomioida kirjan hinnassa mitenkään ja näin sekin saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla.
Mutta entä mitä tekee jälleen kerran aiottu arvonlisäveron nosto? Kun Suomessa viimeksi nostettiin kirjojen veroa, muualla sitä jopa laskettiin. Ruotsissa kirjojen verotusta on vähennetty. Eurooppalaiset arvostavat omaa kirjallisuuttaan ja tukevat sitä ymmärtäen sen merkityksen kansansa sivistäjänä ja tiedontason korottajana. Suomessa toimitaan päinvastoin. Kirjallisuus on jäänyt musiikin, teatterin yms. jalkoihin kilpailtaessa päättäjien suosiosta tukiaisiin. E-kirjojen verotus on 23 %, joten sen hinnasta verottaja lohkaisee sen suurimman potin. Jotkut kustantamot pitävät e-kirjojen hinnat lähes samalla tasolla kuin paperikirjojenkin. Mekin olemme muutaman kirjan tehneet, joista kolme jopa epub-formaatissa eikä niiden teettäminen todellakaan ollut ilmaista. Niitä pitäisi saada myytyä. Jokunen pdf-muotoinen e-kirja on tehnyt kauppansa, mutta hurraata ei voi huutaa. Toivoisin ihmisten löytävän nuo kirjat.
Meillä on sopimus Elisa-kirjojen kanssa, mutta emme vielä ole päässeet lataamaan kirjoja palveluun (sinne kelpaavat vain epub-formaatit), kirjojamme löytyy myös www.elibris.fi.
Kunhan opimme itse tekemään nuo epub-formaatit, tulemme tekemään lähes kaikista kirjoista sähköisen version. Tietotaito kyseisten formaattien suhteen on aika salamyhkäistä. Kukaan ei sitä luovuta, mutta tekee tarjouksen kirjojen teosta. Jos tietäisin, että kirjaa myytäisiin edes sen valmistuskustannusten arvosta, niin teetättäisin kirjoja tulevista, olevista kuin myös vanhemmistakin, mutta nyt en ole valmis riskeeraamaan.
Sunnuntai-ilta harmaantuu entisestään, alakerrasta nousee kahvin aromi toimistooni ja kahvihammasta alkaa kolottaa. Siispä - jätän teidät viettämään keväistä iltaa mieluusti Nordbooksin kirjojen parissa. Tämän hetken lukuvinkkini on Juha Karvosen Väärät kapselit vaasissa, tietoa, tapahtumia ja huumoria samassa paketissa. Nauttikaa.
Eija
Hosujia on silläkin saralla, perjantaina jo kyseltiin rahoja. Valitettavasti kysyjälle, joka on kovasti hiljaiseloa viettänyt, ei ole tilitystä. Edellisen jakson jälkeen on mennyt vain yksi kirja ja sekin alehintaan. Samainen taho uteli ponnekkaasti, joko olen käännättänyt kirjan - ihan mille kielelle tahansa, jotta pää saadaan auki. Voi hyvät hyssykät. Jo pelkästään näytetekstin käännättäminen ammattimaisella kääntäjällä maksaa aika lailla rahaa. Eikä minulla ole kontakteja, kenelle myisin käännöksen. Pitäisi vääntäytyä messuille ulkomaille, jotta kirjat löytäisivät ostajan. En yhtään epäile, etteikö meiltäkin joku kirja myytäisi esim. jollakin Europpan tai Pohjoismaiden kulttuurituella jonnekin. Mutta kun minulla ei ole tietotaitoa kirjojen vientiin, niin en jaksa uhrata niille kauheasti aikaa. Ruotsin kanavia olen vähän penkonut, mutta enpä ole päässyt puusta pitkään.
Jos joku haluaa myydä kirjansa ulkomaille, se täytyy tehdä itse. Itse on hankittava mallitekstin (yleensä n. 20 liuskaa)kääntäjä ja sitten koetettava tuon käännöksen avulla myydä kirja. Taisin tästä jo jossain blogissa kirjoitella enkä ole edelleenkään hullua hurskaampi. Minullakin on vuorokaudessa 24 tuntia, joista olen ihan väkisin yrittänyt nukkua enemmän kuin kuusi, sillä minun pääni ei pelaa kuin puolella teholla jos uni jää alle 8 tunnin. Ja se on jäänyt, sillä stressaantuneena en pysty nukahtamaan ja heräilen sitten pitkin aamuyötä. Tällä hetkellä ainoa ajatus päässäni on päästä Espanjaan pakoon. Enhän minä siellä työttömänä ole, mutta työnteko samalla lailla on mahdotonta, vaikka läppärin sinne vienkin. Minullahan ei ole siellä esim. nettiyhteyttä muualla kuin nettibaarissa.
Kolme päivää on mennyt, että koirani ovat ulkoilleet jonkun muun kanssa,kun en yksinkertaisesti ole jaksanut suksia metsään tai edes ajatella käveleväni niiden kanssa niin paljon kuin ne liikuntaa tarvitsevat.
Tänään kävin Prismassa hankkimassa kakuntekotarvikkeita. Huomenillalla on Kemiläisten Prosaistien kokous, jossa fiilataan yhteinen kesäjatkiksemme julkaisukuntoon. Koetan muistaa antaa teille linkin sitten kun sen aika on, josta sitä voi sitten seurata.
Pitkin tämän vuoden alkua työnteko on tuntunut tervanjuonnilta; työtä on ollut liikaa, kirjojen kate vain pienenee kustannusten noustessa, mutta hintojakaan ei voi oikein hinata ylöspäin. Alan olla kovasti e-kirjojen puolella, jossa pienellä kustannuksella saadaan aikaiseksi kirja. Alan myös kovasti puolustaa Kirjavälityksen kirja kerrallaan-toimintaa. Ei tule turhia painoksia varastoon, ei edes sitä yhtä kappaletta. Kun ei "hukkapaloja" tule, ei niitä tarvitse huomioida kirjan hinnassa mitenkään ja näin sekin saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla.
Mutta entä mitä tekee jälleen kerran aiottu arvonlisäveron nosto? Kun Suomessa viimeksi nostettiin kirjojen veroa, muualla sitä jopa laskettiin. Ruotsissa kirjojen verotusta on vähennetty. Eurooppalaiset arvostavat omaa kirjallisuuttaan ja tukevat sitä ymmärtäen sen merkityksen kansansa sivistäjänä ja tiedontason korottajana. Suomessa toimitaan päinvastoin. Kirjallisuus on jäänyt musiikin, teatterin yms. jalkoihin kilpailtaessa päättäjien suosiosta tukiaisiin. E-kirjojen verotus on 23 %, joten sen hinnasta verottaja lohkaisee sen suurimman potin. Jotkut kustantamot pitävät e-kirjojen hinnat lähes samalla tasolla kuin paperikirjojenkin. Mekin olemme muutaman kirjan tehneet, joista kolme jopa epub-formaatissa eikä niiden teettäminen todellakaan ollut ilmaista. Niitä pitäisi saada myytyä. Jokunen pdf-muotoinen e-kirja on tehnyt kauppansa, mutta hurraata ei voi huutaa. Toivoisin ihmisten löytävän nuo kirjat.
Meillä on sopimus Elisa-kirjojen kanssa, mutta emme vielä ole päässeet lataamaan kirjoja palveluun (sinne kelpaavat vain epub-formaatit), kirjojamme löytyy myös www.elibris.fi.
Kunhan opimme itse tekemään nuo epub-formaatit, tulemme tekemään lähes kaikista kirjoista sähköisen version. Tietotaito kyseisten formaattien suhteen on aika salamyhkäistä. Kukaan ei sitä luovuta, mutta tekee tarjouksen kirjojen teosta. Jos tietäisin, että kirjaa myytäisiin edes sen valmistuskustannusten arvosta, niin teetättäisin kirjoja tulevista, olevista kuin myös vanhemmistakin, mutta nyt en ole valmis riskeeraamaan.
Sunnuntai-ilta harmaantuu entisestään, alakerrasta nousee kahvin aromi toimistooni ja kahvihammasta alkaa kolottaa. Siispä - jätän teidät viettämään keväistä iltaa mieluusti Nordbooksin kirjojen parissa. Tämän hetken lukuvinkkini on Juha Karvosen Väärät kapselit vaasissa, tietoa, tapahtumia ja huumoria samassa paketissa. Nauttikaa.
Eija
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)