tiistai 16. maaliskuuta 2010

VÄHÄTTELYÄ

Yöpakkaset paukkuvat, mutta iltapäivällä aurinko paistaa ja hanki kimmeltää niin, että ihan silmiin sattuu. Tulee se kevät sittenkin. Kevään kirjojakin on saatu maailmalle jo jonkinmoinen määrä, joihin kannattaa teidänkin tutustua vaikkapa lainaamalla kirjastosta niitä luettavaksi.
Käsikirjoituksiakin on tullut yhdessä humauksessa melkoinen määrä. Kun niitä lukee pitkään ruudulta, ovat silmät eri paria ja kiitän sitä, joka tekstinsä lähettää paperikopiona, koska se on ehdottomasti lukijaystävällisempi. Nyt on ollut kovasti taas esillä sähköisen kirjan tulo ja mikä siinä, jos vain tahtoo kirjan lukea muutoin kuin painettuna. Minä haluan kirjan kirjana, mutta kenties voisin matkaseuraksi harkita lukulaitetta, jolloin saa mukaansa paljon luettavaa, ja se vie vain vähän tilaa eikä paina paljon.
Tänään sain yllätävän viestin, jossa eräs kirjailija kertoi, että eräs kaupunkilehti Itä-Suomessa vastasi hänen visiittinsä tylysti:"Noita pienkustantamoita ei paljon kannata noteerata. Tänä päivänä kirjojen teko on niin helppoa." Sanoisin, että tuskin yhdellekään kirjan kirjoittaminen hirveän helppoa on, eikä täälläkään päässä niitä tuosta vain toisella kädellä huitaisten pysty työstämään. Joku menee helpommin, jonkun kanssa saa taistella, kun ei sitten millään tule valmista ja kaikki vastustaa. Ko. lehden toimittajasta voisi sanoa, että ammattitaito toimittajan ja käytöstavat tarvitsisivat hiomista aika lailla. Mutta sehän on nii-in helppoa nykyisin...
Ja aika kapoinen olisi kirjallinen kulttuurimme, jos ei pienkustantamoita olisi. Usein monet pienet ovat erikoistuneet vain tiettyyn genreen. Ja hyvä näin. Monta hienoa taidejulkaisua, sarjakuvakirjaa tai romaania olisi jäänyt julkaisematta, koska ne eivät ole kiinnostaneet isoja.
Me jatkamme omaa linjaamme edelleen, pienin uudistuksin, pienin askelin ja toivon menestystä jokaiselle kirjailijallemme - menestystä ja uusia hyviä ideoita tekstin pohjaksi.

Eija

1 kommentti:

  1. Lieneekö vallitseva lehti- ja kirjajakustannusala sitten niin pöhöttynyttä, asenteiltaan luutunutta ja sisäsiittoista, ettei pieniä kustantamoita vain yksinkertaisesti haluta samalle hiekkalaatikolle temmeltämään? Kakusta jäisi muutoin pienempi pala nassukoille jaettavaksi. Jotain samanlaista tapahtuu myös levymarkkinoilla: tv:ssä leivotaan uusia idoleita, joita sitten myydään sillä verukkeella, että ovat tv:stä tuttuja. Muutaman kuukauden kuluttua kukaan kukaan ei heitä muista ja levyt lojuvat parin euron halvennushyllyssä. Konsepti tarjoaa ostavalle yleisölle valmiiksipureskeltua tuubaa jolla kerätään löysät rahat pois kuljeksimasta. Siinäpä varma toimintasuunnitelma taas seuraavalle tilikaudelle. Helppoa ja siistiä.

    VastaaPoista