KIRJA KIRJAKAUPASSA TAI SITTEN EI

Olen saanut useita viestejä kirjailijoilta liittyen heidän kirjojensa esillä oloon kirjakaupoissa. Joku osoittaa sormellaan minua, mutta useimmat ymmärtävät, että en pysty vaikuttamaan yhdenkään kirjakaupan päätöksiin siitä millaisia kirjoja he hyllyynsä tilaavat.
Joitakin päiviä sitten lähetti Hannu Hakonen seuraavan viestin, jota sen pituuden vuoksi olen lyhentänyt ja julkaisen hänen luvallaan.

"Kirjalijayhdistyksen vieraana oli Suomalaisen kirjakaupan Joensuun myymäläpäällikkö. Hän kertoi ensin omalta puoleltaan näkemyksiä asiakaspalvelusta, pienkustantajien kirjojen esilläolosta, oman maakunnan kirjailijoiden suosimisesta ja myynnistä Suomalaisessa kirjakaupassa. Tässä vaiheessa hän ei tiennyt, että esim. minun kirjani ei ollut läpäissyt esillepääsyä myyjän toimesta. Kysyin miksi? Vastaus oli, että jos olisin esitellyt kirjan hänelle, niin hän olisi toiminut samoin. Heillä kyllä on hylly, joka on tarkoitettu pienkustantajielle, mutta kauppa käy huonosti. Siksi kirjoja ei oteta helposti, tilaavat jos joku kysyy.
Itse en tiedä missä ko. hylly kaupassa on ja epäilen, että tuskin moni muukaan asiakas. Ei ihme jos kauppa ei käy. Kuka osaa kysyä jos kukaan ei tiedä kirjan olemassaolosta, varsinkin jos lehdistö ei kiinnostu.
Parhaat hyllymetrit varataan valtakunnan julkisuuskirjailijoille, koska menekkiä pitää olla tilojen kalleuden takia. Rouva kiisti jyrkästi sen, että Suomalainen boikotoisi pienkustantajia. Mutta riskejä ei haluta ottaa eli Suomalainen ei osta pienkustantajien kirjoja sen vuoksi hyllyynsä.
Näkyvillä olo edistää kirjan myyntiä, ei jossain tiukassa rivissä vaikeasti otettavissa.
Voisihan kirjailija itsekin mainostaa lehdissä. Olen sitä joskus tehnyt muiden tuotteideni osalta, mutta lehti-ilmoittelu syö tuloksen, jos myynti on pientä. (Tässä kustantajan huomautus: myös meidän katteet menevät tästä syystä, muutama pieni ilmoitus kun ei myy yhtään enempää kuin ilmoittamatta jättäminen.) Ja tiedetäänhän, että hyvinmarkkinoitu ja mainostettu kirjakaan ei välttämättä myy. Myymäläpäällikkö kertoi tästä esimerkin. Eräs paljon mainostettu Finlandia-palkinnon saanut kirjakaan ei myynyt edes 60 sentin ale-hinnalla ja lopulta iso kasa kirjoja joutui tuhottavaksi. Joensuussa pidetään hyvänä myyntinä jo 20 kpl:een myyntiä.
Rouva myymäläpäällikkö oli ollut Saksassa edustamassa Suomalainen-ketjua nuorten kirjakauppiaiden päivillä. Siellä on tullut hyvin voimakkaasti esiin ekologisuus kirjojen valmistuksessa. Pehmeäkantiset kirjat tulevat syrjäyttämään entistä enemmän kovakantisia, pokkarit lisääntyvät jne. Hän oli ollut jopa hämmästynyt siitä voimakkaasta asenteesta mikä kirjakauppiailla vallitsi tässä eko-asiassa. Sähköisen kirjan nopeaan läpilyöntiin hän ei uskonut. Mutta mikä on nopeaa?
Tarina jatkuu: rouva kutsui minut käymään, mutta vasta pääsiäisen jälkeen. Lisäksi hän esitti kutsun syksyisin myymälässä pidettäville maakunnan kirjailijapäiville esittelemään teostani. Että silleen... punainen vaihtui jo keltaselle ja kohta vihreälle."

Tästä samasta asiasta väännetään kättä myös täällä Kemissä ja varmaan monessa muussakin kaupungissa. Varmaan paras keino saada kirja hyllyyn, on panna ystävät, tuttavat ja kylänmiehet kysymään kirjaa kaupasta. Tosin en tiedä, auttaisiko sekään.

Eija

VÄHÄTTELYÄ

Yöpakkaset paukkuvat, mutta iltapäivällä aurinko paistaa ja hanki kimmeltää niin, että ihan silmiin sattuu. Tulee se kevät sittenkin. Kevään kirjojakin on saatu maailmalle jo jonkinmoinen määrä, joihin kannattaa teidänkin tutustua vaikkapa lainaamalla kirjastosta niitä luettavaksi.
Käsikirjoituksiakin on tullut yhdessä humauksessa melkoinen määrä. Kun niitä lukee pitkään ruudulta, ovat silmät eri paria ja kiitän sitä, joka tekstinsä lähettää paperikopiona, koska se on ehdottomasti lukijaystävällisempi. Nyt on ollut kovasti taas esillä sähköisen kirjan tulo ja mikä siinä, jos vain tahtoo kirjan lukea muutoin kuin painettuna. Minä haluan kirjan kirjana, mutta kenties voisin matkaseuraksi harkita lukulaitetta, jolloin saa mukaansa paljon luettavaa, ja se vie vain vähän tilaa eikä paina paljon.
Tänään sain yllätävän viestin, jossa eräs kirjailija kertoi, että eräs kaupunkilehti Itä-Suomessa vastasi hänen visiittinsä tylysti:"Noita pienkustantamoita ei paljon kannata noteerata. Tänä päivänä kirjojen teko on niin helppoa." Sanoisin, että tuskin yhdellekään kirjan kirjoittaminen hirveän helppoa on, eikä täälläkään päässä niitä tuosta vain toisella kädellä huitaisten pysty työstämään. Joku menee helpommin, jonkun kanssa saa taistella, kun ei sitten millään tule valmista ja kaikki vastustaa. Ko. lehden toimittajasta voisi sanoa, että ammattitaito toimittajan ja käytöstavat tarvitsisivat hiomista aika lailla. Mutta sehän on nii-in helppoa nykyisin...
Ja aika kapoinen olisi kirjallinen kulttuurimme, jos ei pienkustantamoita olisi. Usein monet pienet ovat erikoistuneet vain tiettyyn genreen. Ja hyvä näin. Monta hienoa taidejulkaisua, sarjakuvakirjaa tai romaania olisi jäänyt julkaisematta, koska ne eivät ole kiinnostaneet isoja.
Me jatkamme omaa linjaamme edelleen, pienin uudistuksin, pienin askelin ja toivon menestystä jokaiselle kirjailijallemme - menestystä ja uusia hyviä ideoita tekstin pohjaksi.

Eija