perjantai 23. joulukuuta 2011

HYVÄÄ JOULUA!

Ei voi unelmoida valkoisesta joulusta, sillä täällä sataa vettä. Tuleeko pukki porolla vaiko autolla? Toivottavasti ei kuitenkaan autolla poron päälle ajajen. Pohjoisen ihmiset ovat tottuneet poroihin ja osaavat varoa niitä paremmin kuin etelän turistit, jotka vaeltavat tunturiin sopulilauman tavoin joulua viettämään.
Kun näet yhden poron, se on harvoin yksin. Sitä saattaa seurata muutamia poroja tai jopa iso tokka. Ne saattavat olla hyvinkin lähellä ja lähetä arvaamatta liikkeelle. Siis varo, vaikka selviäisit siitä yhdestä otuksesta, kun kuusen takaa saattaa ponkaista tielle kymmenen harmaaturkkista sarvipäätä. Joulupukki ajelee poroillaan omia salaisia teitään, joten on ihan turha tihrustaa auton ikkunasta, näkyykö pukkia ja poroja pulkkaa vetämässä.Ei näy, ellet mene metsään ja pysähdy kuulostelemaan.
Meillä eivät soi joululaulut. Sain jo kyllikseni, kun niitä kuuli marketeissa viikkokaupalla. Meillä on paikalla hiljaisuus ja kohta imurin hurina. Joulusiivousta en ole aloittanut enkä aloita. En jaksa. Joululimppuja en ole leiponut, kuten ennen, en myöskään tee lanttulaatikkoa nyt vaan ostan sen kaupasta. Meillä ei ole joulukuusta, mutta ikkunaa valaisee kyllä kynttelikkö. Emme ole hankkineet lahjoja kuin pojan lapsille ja ensi joulua ajatellen olen päättänyt, että kaikki kortit yms. saavat jäädä lähettämättä ja annan niihin käytetyt rahat vaikka keräykseen, jolla hankittiin ruokakoreja vähäosaisille tänä vuonna. Tai haen Nordean kuusesta lahjatoivomuksen, hankin sen ja joku osaton lapsi saa näin iloisen mielen. Tai pakkaan matkalaukun ja linnottaudun Espanjankotiini ja haen vain pakollisen purtavan kaupasta enkä katsokaan sinne päin, jossa jotain krääsää kimaltaa. Tästä kai huomaa, että en pidä joulusta. Joka vuosi vain vähemmän ja vähemmän. Ihmistungosta, hirveää hamstraamista, turhaa krääsää hankkimassa, joka jää nurkkiin pyörimään ja jolle ei ole käyttöä.
Voi, antakaa toisillenne aikaa ja yhdessäoloa, hellikää lahjakortilla, joka antaa hierontaa, kuorintaa tai ties mitä kiinteytystä, matkan kylpylään tai lupauksen, että ei laista omasta tiskivuorosta. Aineettomia ja hyvää mieltä tuovia lahjoja on vaikka kuinka, rajana taivas ja oma kekseliäisyys. Myös kirja on hyvä lahja. Kun sen on itse lukenut, voi sen antaa lainaksi tai omaksi jollekin toiselle, joka voi sitten lahjoittaa sen taas eteenpäin.

Hups aasinsiltaa, joka on paikka paikoin liukas; oletteko kuulleet tavasta, jossa kirja otetaan vaikkapa puistonpenkiltä, luetaan ja palautetaan jonnekin julkiselle paikalle takaisin? Entä jos jättäisi oman kirjansa, merkkaisi sen (netistä löytyy tietoja, kuinka nämä kirjat elävät)ja laittaisi tarjolle? Jäisikö se jonkun hyllyyn määrättömäksi ajaksi vai palautuisiko jo pian jonkun muun luettavaksi?
Eräs tuttava (ei kirjailija, mutta sisarensa on kirjailija) sanoi, että sisko lähetti viime vuonna joihinkin pieniin kirjastoihin joitakin omia kirjojaan, joita oli unohtunut hyllyyn ja jotka eivät enää menneet suuntaan tai toiseen. Hän vierasti kirjojen silppuamista ja oli etsinyt tietoa kirjastoista, joissa ei kyseistä kirjaa ollut ja oli jopa saanut jokusen kiitoksenkin vastineeksi. Hän sanoi toivovansa, että lainauskorvaukset joskus kuittaisivat postimaksut. Ihan mukava ajatus, euron kuoressa kirja pieneen kirjastoon ja kas ihmiset lainaavat kirjaa ja innostuvat kyselmään kenties lisää kyseisen kirjailijan teoksia. Ehkä itsekin lähetän vuodelta 2005-2006 jääneistä kirjoistani muutaman johonkin, jossa niitä ei ole. Tosin montaa kappaletta ei ole ede lähettääkään. Mitä minä niillä enää teen, kun kirjat ovat jo jokaisella tuttavalla ja puolitutulla ja niitä löytyy kaikista suurista ja vähän vähemmän suuristakin kirjastoista useita kappaleita. Mutta näiden suurten rinnalla oli pieniä, jotka vain kaukolainasivat kirjaa. Kuinka joku asikas osaa kysyä tuntemattoman kirjailijan kirjaa kaukolainaksi, ihmettelen vaan. Kyllä Mäkeä, Remestä ja Hirvisaarta osataan kysyä, mutta ei osata meitä muita, ellei nyt lainaajaksi satu siskonmiehenserkkulikka.
Jos joku muukin kokeilee tätä ideaa, laittaakaahan kokemuksia tähänkin suuntaan.

Nyt sitten siihen imurin varteen, muuten työpöydän alta saattaa kuulua hento hau hau...

Toivon jokaiselle lämmintä ja rauahallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2012!

Eija

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti